Ajan kulkua

Wow, ihan vasta kirjoittelin siitä kuinka paljon mua jännitti ensimmäisen työharjoittelun ensimmäinen päivä. Että olisi pitkät viisi viikkoa edessä. Kuinka onkaan, huomenna loppuu neljäs viikko ja pääsen viettämään viimeinkin sitä ansaittua hiihtolomaa! Hiihtoloman aikana rustailen kaikki tarvittavat tehtävät, jotta saan olla edes vähän rennommin viimeisen viikon, joka menee varmasti yhtä hujauksessa kuin muutkin.

Työharjoittelun pitkien päivien vuoksi koirat ovat olleet melko vähällä toiminnalla, varsinkin sen aamupäivän kun olen töissä. Joten, hiihtoloma on totaalisesti pyhitetty koirille. Treenataan ahkerasti ja käydään uusissa lenkkimaastoissa. Jospa saisin aikaiseksi treffata tuttuja. Haluaisin tehdä myös pienen reissun ihan keskustaan, torinrannalle ja ainolanpuistoon kuvailemaan. Hölöhölö, kuitenkin maataan vain sohvalla koko loma :D

Tänään käytiin mutka Oritkarissa tsekkaamassa jäätilanne, eihän sinne voinut koiria päästää juoksemaan kun koko jää oli täysin tasaista ja ihan perkuleen liukasta. Käveltiin sitten rantaviivaa pitkin jossa oli vähän lunta. Oulun tokokokeeseen alkaisi pian ilmottautuminen, oon ihan valmiina laittamaan sähköpostia, vaan saapa nähdä tuleeko taas näitä perus typeriä ja epäreiluja (ei kuitenkaan koirasta johtuvia) esteitä eteen... Pidetään peikut pystyssä että päästään sinne kokeeseen. Nimittäin me ollaan treenattu niin paljon, monta vuotta, kuten tiedätte, että petyn suuresti jos koe jää välistä kyseisestä syystä, tiedä sitten milloin olisi seuraavaan mahdollisuus. Voihan se olla ettei edes mahduttaisi kokeeseen.

Suomen talvi...

... Wau, osaa se niin yllättää. Ensimmäisenä päivänä on ihana pakkaskeli, sitten ihan ok pilvinen lumipallokeli ja lopuksi sataa vettä jolloin tiet ovat täynnä loskaa. Tänään vuorossa koirien puunauspäivä, harjataan, leikataan kynnet, pestään hampaat, rasvataan tassut, mitähän vielä..

Ei se yhteiskunta toimi niin että kaikki jää seisomaan

Tänään oli vuorossa meidän kolmannet möllitokot Hiukkavaaran hallilla. Tällä kertaa sain äidin mukaan katsomaan ja videoimaan. Koira oli taas mahtava ja jaksoi tehdä koko suorituksen palkatta. Tai no, paikkamakuun jälkeen oli pakko palkata sillä Tuisku makasi niin rauhallisesti. Muuten olikin sitten vähän turhan liikaa energiaa, meinasi pörrykällä ihan keskittyminen herpaantua. Tuiskulle olikin loppupalkaksi dentastix, joka on sen suurinta herkkua.

Luoksepäästävyys 10
Paikallaolo 2min 9 = Ekasta käskystä maahan ja makasi koko makuun rauhallisesti, piste lähti siitä kun haisteli ja nuolasi jotain matolta.
Seuraaminen kytkettynä 10 = Melkoisesti oli neidillä energiaa. Ekassa käännöksessä jäi hieman jälkeen kun käännyin niin nopeasti. Muuten tosi kiva.
Seuraaminen taluttimetta 9,5 = Sama homma, hienosti jaksoi. Pari käännöstä oli vähän tönkköset, mutta puoli pistettä lähti karmeasta loppuasennosta.
Liikkeestä maahanmeno 10 = Pikkusen jäi jälkeen seuruulle lähdössä, mutta vautsi mikä maahanmeno!
Luoksetulo 10 = Hieno.
Liikkeestä seisominen 0 = No nyt oli aivan liikaa virtaa, joka näkyi siinä että keskittyminen herpaantui ja Tuisku päätti mennä varmana maahan.
Hyppy 8 = Varasti kun sanoin "valmis", jolloin huomautin et "heei". Loppujen lopuksi hyvä hyppy.

ALO1 171/200p ja sija 1 viidestä koirakosta! Maaliskuun ekat viralliset siis pysyvät varmana ;)

Pieni silaus pinkkiä

Viikon aikana ei ole tapahtunut kummempia, ilmakin on ollut loskaista joten ulkona liikkuminen ei ole ollut mitenkään kiva juttu. Perjantaina käytiin treenaamassa, ja tämä viikonloppu ollaan oltu Kiimingissä vierailulla. Lauantaina käytiin ostamassa koirille Feel - pyöreät nahkaremmit (6mm), Tuiskulle musta ja Lissulle tummanruskea. Sunnuntaina saatiin uudet, Risto-Matti Ratian pantasarjasta pinkillä karvalla pehmustetut pannat. Ne on niin ihg. Pitäähän sitä olla hieman pinkkiä tytöillä, onhan ne melkoisia prinsessoja! Pahoittelen hienoa puhelinlaatua, mutta klikatkaa suuremmaksi niin näätte edes jonkin verran.

Perjantaina käytiin taas hallivuorolla treenaamassa, niistä ei mitään kummempaa sanottavaa, koira oli ihan super. Motivaatiota taas riitti ihan hirveästi ja Tuisku palkkaantui sekä lapasella että herkuilla. On yksi asia mikä jäi ärsyttämään. Seuruussa täyskäännöksessä minä olin taas niin penteleen kömpelö ja talloin Tuiskun tassun, josta koira vasta loukkaantuikin - vähän ajan päästä Tuisku lähti omiin matkoihinsa, ei kuitenkaan mennyt häiritsemään kenenkään koirakon suoritusta vaan juoksi suoraan istumaan hallin reunalla olevaa henkilöä vasten *facepalm*.. :D Siellä se katteli korvat luimussa ja häntä heiluen, tuli onneksi ongelmitta takaisin kun menin kutsumaan. Sen jälkeen ei kummempia enää tehty, tein muutaman onnistuneen seuruupätkän ja se jäi siihen. Harmittaa ettei jääty paikkamakuuta vielä treenaamaan. Muistiksi seuraavia treenejä varten, opettele se penteleen täyskäännös ilman koiraa...

Ensiviikon aikana varmasti otan kameran kaulaan ja lähden ulos kuvaamaan koiria. Blogissa on muuten 99 lukijaa, huikeeta! Heti sadannen lukijan tulon jälkeen järjestän arvonnan. Ja voin luvata, että palkinnot tulee olemaan hienoja! Varsinkin näyttelyissä ja mätsäreissä kiertelijät, olkaa kuulolla. ;)

Hyvä vire

Mikä vaihe meillä on oikein menossa? Siis tuo ainainen lapinriesa on oikeasti ollut näiden muutamien kuukausien aikana ihan mahtava koira. Voin vihdoin sanoa, että mä todellakin olen tyytyväinen meidän tokoiluihin ja me ollaan valmiita kokeisiin. Alokasluokan liikkeet on hienosti kasassa, enkä malta odottaa maaliskuun virallisia. Itseasiassa haluaisin kokeisiin juuri nyt, heti, olen niin innoissaan. Kuitenkin on sinne 22.3 tai 29.3 niin pitkä aika. Mä yritän nyt treenata pieniä pätkiä lenkeillä ja pidän ne hetket mahdollisimman hauskoina. Toki perjantaisin hallilla teen aina muutamia kokonaisia liikkeitä. Siitä puheen ollen, pientä tarinaa eilisistä treeneistä...

... Jotka onnistui jälleen kerran todella kivasti! Eilen hiottiin meidän kaukoja. Aluksi ne meni mallikkaasti, mutta jossain välissä rupesi tökkimään eikä Tuisku vaihtanut ekoilla käskyillä joten rupesin palkkaamaan jokaisen oikean vaihdon jälkeen.

Seuruut yhtä kivat kuin ennenkin. Joissain paikoin Tuisku seurasi todella tiiviistikkin, että sain tosissani keskittyä kävelemään suoraan. Ei se sentään kuitenkaan pahasti painanut vasten. Mä itse tykkään melko tiiviistä seuruusta, mutta onhan silläkin rajansa, haluan kuitenkin pystyä kävelemään normaalisti. :D Mutta vire oli todella kiva ja koira jaksoi hyvin!

Jäävissä ei seisomisessa mitään moitittavaa, jätettiinkin se sitten yhteen kertaan. Maahanmenossa oli ensimmäiseksi se "Ai siis, nyt? Siis nyt maahan, ootsä ihan varma?" meininki, joten otettiin uusiksi. Kaukoja harjoitellessa tehtiin muutenkin "tehotreeniä" maahanmenon kanssa, joten loppujen lopuksi saatiin kunnollinen nopea maahanmeno.

Hyppyyteltiin vähän, tällä kertaa jäi heti sivulle odottamaan käskyä eikä karannut haistelemaan estettä. Ekasta käskystä hyppäsi ja jäi seisomaan suoraan. Yleensä Tuisku on hypännyt laiskasti mutta nyt se meni reippaalla vauhdilla.

Vielä pieni yhteenveto koko treenistä, koira oli aivan mahtava! Tuiskulla oli hyvä vire koko treenin, olin ihan yllättynyt miten se innostui kaikesta, pienistäkin kehuista oli niin onnellinen. Palkkasin tonnikalalihatikuilla(?), välillä otin lapasen esiin ja palkkasin sillä. Tuisku innostui ihan hirveästi lapasesta, se tykkää vetää ja ravistella sitä. Yleensä lenkeillä palkkaan sitä lapasilla, unohdan aina ottaa nameja mukaan. Loppuvaiheessa kuitenkin Tuisku oikein hyppäsi lapasen kimppuun ja taisi jokunen silmukka katketa jolloin Tuisku säikähti kunnolla. Ei enään suostunut pitämään lapasta edes suussa. Otettiin yksi onnistunut pätkä namipalkalla, jolloin treenit loppui siihen. Kotipihalla kuitenkin Tuisku innostui jo lapasesta uudestaan ja vähän aikaa sai vetää sitä.

Tyytyväinen olin myös siihen, miten kuuliainen Tuisku oli. Suurimman osan treenistä Tuisku oli hihnatta, eikä tehnyt muuta kuin välillä katseli muita koiria. Pysyi koko ajan lähellä ja katseli siihen "mitä tehdään, tehdään lisää!! 8D" malliin. Yhteen otteeseen meni haistelemaan jotain mielenkiintoista kohtaa, mutta tuli heti käskystä takaisin.

Noutokapula jäi kotiin, joten ei noutoa treenattu. Kotona kuitenkin tehdään joka päivä kivoja kantoharjoituksia lenkiltä tullessa, joista olenkin aikaisemmin kertonut. Vaikuttaisi ainakin siltä ettei se kapula ole yök ja Tuisku kantaa sitä jo hyvin varmasti. 

Tulipa taas kerrakseen asiaa yhden illan treeneistä..! Kuvia ei ole kuin yksi höllöttelykuva, en ole ollut innostunut viemään kameraa ulos joten olen kuvaillut sisällä. Ja apua, onkohan viimeaikaiset postaukset olleet turhan Tuisku ja toko - painotteisia, minne meidän Lissu-Lisbet on jäänyt? Lissukin kulkee koko ajan mukana kaikessa, kotona ollaan tokoiltu mutta edetään todella hitaasti ilman tavoitteita. Lissu pääsee tässä kuussa mätsäriin jos toiseenkin.