maanantai 20. lokakuuta 2014

201014

... Me tehtiin totaalinen läpimurto tässä meidän luoksarin stopissa! Kiitos käsimerkin. Taino, ainakin itsestä tuntuu siltä... :D

Tänään aamulenkillä kävin mielessäni läpi kaikki mahdolliset asiat meidän avon luoksarin suhteen. Olen yrittänyt tehdä viime keväästä asti kaikkeni että me saataisiin se stoppi nopeaksi ja napakaksi. Käsky on vaihtunu kerran kesän aikana, kaikki mahdolliset palkkauskeinot ja äänenpainot olen käynyt läpi eikä se koira yksinkertaisesti pysähdy kunnolla. Käsimerkkiä olin myös joskus pohtinut suullisen käskyn sijaan, mutta jostain syystä olen aina ajatellut ettei se sovi Tuiskulle (öööh miksi ei?). Että se muka jäisi aina haistelemaan sitä muka lentävää namia jne p*skaa.

Näitä ajatellessani minua alkoi jo suorastaan ärsyttämään tämä meidän paikallaanjunnaaminen ja päätin seuraavalla nurmikentällä edes kokeilla käsimerkkiä. Siis tätä että muka heitän palkan Tuiskua kohti. Enhän minä siinä enää voi menettää mitään.

Noh, niin se hetki tuli, jätin Tuiskun istumaan paikoilleen ja lähdin Lissun kanssa kauemmas. Kutsuin Tuiskun ja neiti lähti tulemaan hurjaa vauhtia. Huitaisin sievän käsimerkin niinkuin olisin mukamas heittämässä herkkua. JA SEHÄN KOIRA PYSÄHTYI KUIN SEINÄÄN. Palkka tuli minulta vähän myöhässä kun jäin suu auki tölläämään koiraa joka oli juuri tehnyt tosi makeen stopin eikä lähtenyt edes etsimään namia, seisoi paikoillaan ja vähän katseli maata sekä minua. Siis ihan mahtava juttu! Koira sai varmaan taskullisen nameja.

Päivemmällä lähdettiin Tuiskun kanssa kahdestaan treenaamaan läheiselle nurmikentälle lisää luoksaria. Tehtiin paljon läpijuoksuja stoppien välissä, ei ollenkaan ollut ennakointia. Nakkasin pari kertaa lyhyeltä matkalta Tuiskulle herkun heti käsimerkillä. Sitten vaihdoin takapalkkaan. Se pysähtyi jokaikisellä kerralla kuin seinään, heti pysähdyksestä vapautus palkalle. Se oli niiiin hieno! Ei juurikaan haistellut ja etsinyt namia maasta, vähän katseli maata kun vapautin palkalle. En vain ymmärrä miksen ole koittanut tätä tekniikkaa ennen... Tyhmä minä, mukamas ei ole Tuiskun juttu. Tästä on hyvä jatkaa luoksarin treenaamista kuntoon, onneksi vielä on aikaa ennen Tornion koetta, johon meillä näin btw vaihtui tuomari Marja-Leena Hiturista Tiina Laakkoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti